Haluatko lisätietoa?
Ota yhteyttä.

Apiankyyhkyssä pidetään naapureista huolta

29.8.2015

:: TARINA VALKEAKOSKEN APILANKYYHKYSTÄ

RAIJA HYPPÖNEN, 66, muutti miehensä AIMON, 68, kanssa Valkeakosken keskustassa sijainneesta rivitalosta Eloisa-taloon kaksi vuotta sitten. Päivän, jolloin he saivat uuden kotinsa avaimet, hän muistaa tarkalleen: se oli 30.6.2012. Eloisa-talossa elämä sai uuden virikkeellisemmän ja sosiaalisemman muodon.

– En ole katunut hetkeäkään, päinvastoin suosittelen ehdottomasti muillekin muuttoa Eloisa-taloon. Elämä on täällä aktiivista, ja naapureista pidetään huolta. Ja kun ikkunasta näkyy vielä lapsuudesta tuttu uimaranta, tuntuu että on tullut kotiin.

Muutto kerrostaloon tuntui oikealta, kun rivitaloon liittyvät talkoohommat alkoivat tuntua rasitteelta. Pienempi asuntokin oli haaveissa.

Apianniemeen rakenteilla olleet Eloisa-talot kiinnittivät pariskunnan huomion, ja kun A-talo oli valmis, menivät Hyppöset käymään paikallisessa OP-Kiinteistökeskuksessa kysymässä lisää kohteesta.

Näyttö hoitui seuraavalle päivälle, ja pariskunta ihastui neljännen kerroksen kolmen huoneen asuntoon välittömästi. Kun vielä vanha rivitaloasunto saatiin myytyä jo seuraavalla viikolla, oli elämänmuutos sinetöity.

Valkeakosken Apiankyyhky

Senioritalon monta hyvää ominaisuutta

- Asuntomme ikkunoista näkyy sekä kadun puolelle että järvelle. Aurinko paistaa parvekkeelle aamuvarhain ja illansuussa, ja se on aktiivisesti käytössä, kun siellä ei ole liian kuuma. Keskeinen sijainti tekee elämästä helppoa ja urheilumahdollisuuksia on aivan vieressä. Ja itse asunto on suunniteltu todella hienosti! On tilaa ja väljyyttä, olohuoneesta näkee koko asuntoon ja pesuhuonekin on todella tilava, Raija luettelee asuntonsa ja ympäristön parhaita ominaisuuksia.

Muutto senioritaloon ei aiheuttanut sen kummempia ajatuksia – joskin eräs hauska tarina muuttoon liittyy. Kun tuolloin 11-vuotias lapsenlapsi kuuli, että mummu ja pappa muuttavat ”senioritaloon”, oli hän sanonut itku kurkussa, että ei kai ne vielä niin huonossa kunnossa ole! Nyt ei pääse yökyläänkään.

- Kun hän sitten huomasi, että kyseessä on ihan normaali kerrostalo, järkytys laski. Ja yökyläänkin hän on sittemmin päässyt, Raija naurahtaa.

Yhteisöllisyys kukoistaa ja tekemistä riittää

Valkeakosken Apiankyyhkyn asukkaat ovat keksineet jos jonkinmoista yhteistä tekemistä ja naapureista pidetään huolta. Yhteisöllisyys on rakentunut hyvin vahvaksi. Vaikka toimintaa tuntuu riittävän vaikka joka viikonpäivälle, tärkeintä kaikessa on vapaaehtoisuus: kenenkään ei ole pakko osallistua.

- On niitäkin, jotka haluavat olla rauhassa eivätkä välitä kerhotoiminnasta, mutta ainakin täällä on siihen mahdollisuus. Meillä on keskiviikkokerho, jolloin keitetään kahvia, pelaillaan ja jutellaan. Yksi asukkaista lukee silloin tällöin ääneen kirjaakin. Keno pistetään myös porukalla aina keskiviikkoisin ja voittorahat laitetaan jemmaan. Meidän 15 hengen keno-porukalla on nyt noin 100 euroa tallessa ja jossain vaiheessa sitten yhdessä päätetään, mitä rahoilla tehdään, Raija juttelee.

Palveluita on tilattu sekä kerhohuoneelle että omiin asuntoihin. Esimerkiksi paikallinen parturi-kampaaja käy säännöllisesti kiertämässä niissä asunnoissa, joiden asukkaat ovat palvelun tilanneet.

- Yhden asukkaan asunnossa käy kerran viikossa hieroja, jolle kaikki voivat varata aikoja. Aiemmin hieronta oli kerhohuoneessa, mutta tämä asukas koki, että koska hänellä on ylimääräinen huone, voisi hieronnan järjestää hänen kotonaan, jotta hänelle on muista samalla seuraa.

Tuolijumppa on ollut myös suosittua ja se kokoaa kerran viikossa noin 10 – 13 asukasta kerhohuoneeseen. Eikä tässä suinkaan kaikki. Raijalta riittää listaa yhteisistä aktiviteeteista.

- Olemme järjestäneet teatteriretkiä Tampereelle, yhteisiä sunnuntaikävelyitä hautausmaalla ja perjantaisin meitä on kolmen hengen porukka, joka käy yhdessä kuntosalilla ja uimassa. Saimme mukaan asukkaan, joka ei omakotitalossa asuessaan käynyt oikein missään eikä harrastanut liikuntaa, mutta nyt meillä on tämä yhteinen perjantaiharrastus. Joulukuussa pidimme yhteiset pikkujoulut ja kesäisin pidämme pihassa grilli-iltoja. Joskus on puhuttu, että olisi mukava myös tilata kerhohuoneelle jostain ruokaa, että voisimme syödä siellä yhdessä.

Toinen toisesta huolehtien

Apiankyyhkyn väki pitää toinen toisistaan huolta esimerkillisesti. Asukkaat ovat yhdessä sopineet, että jos joku lähtee vaikka pidemmäksi aikaa reissuun, siitä ilmoitetaan jollekin naapureista. Näin muiden ei tarvitse huolestua, jos yksi on yllättäen pois porukasta eikä vastaa ovikelloon.

- Tästä juteltiin ja sovittiin aikanaan yhdessä, jottei kellekään tule olo, että kytätään. Siitä ei ole kyse, vaan huolehtimisesta ja turvallisuudesta. Näissäkin taloissa on monta yksin asuvaa. On hyvä että naapurit katsovat sen verran perään, että kaikilla on asiat kunnossa, Raija toteaa.

Lisäksi Apiankyyhkyn asukkaat pitävät yhteistä kassaa, josta hankitaan tarjottavaa kerhohuoneelle tai jos esimerkiksi joku naapureista joutuu pidemmäksi aikaa sairaalaan, lähetetään hänelle jotain mukavaa naapureiden tervehdyksenä.

Ei ihmekään, että elämä Apiankyyhkyssä tuntuu Raijasta hyvältä ja turvalliselta. Entiseen asumismuotoon verrattuna elämään on tullut aivan toisenlaista sykettä.

- Rivitalossa asuessa naapureita ehkä tervehdittiin, mutta muutoin elämä oli yksinäisempää. Moni muukin on sanonut, että ennen oli niin yksinäistä. En ole kuullut yhdestäkään tyytymättömästä asukkaasta tässä talossa. Ehdottomasti suosittelen tämänkaltaista vaihtoa muillekin, rohkeasti vaan! Ei sitä tarvitse pelätä vaan päinvastoin elämään voi tulla uudenlaista rikkautta.

Havaksen pariskunta löysi onnen
Lohjan Omenapuusta

15.2.2015

:: TARINA LOHJAN OMENAPUUSTA

Vanhasta rivitalokodista luopuminen oli Ritva-Liisa ja Hannu Havakselle kova paikka. Uuteen Eloisa-asuntoon ei mahtunut kaikki rakkaat huonekalut, kun muistojen täyteinen vanha koti oli jätettävä taakse. Sairastaminen ja kunnon heikentyminen eivät enää antaneet edellytyksiä jäädä vanhaan. Nyt, kaksi vuotta Eloisa-aikaa takanaan, Ritva-Liisa näkee asian valoisammin:

”Tämä oli aivan oikea paikka ja sijainti meille. Elämä vaatii luopumaan, mutta saimme tilalle kodin, jossa on kaikki tähän elämäntilanteeseen sopiva."

Ritva-Liisa (77) ja Hannu (75) Havas muuttivat Eloisa-kotiinsa vuonna 2013, heti Lohjan Omenapuun valmistuttua. Iltakävelyillään he olivat saattaneet seurata kohteen edistymistä ja Pohjolaan soittamalla he saivat lisätietoja kohteesta.

- Kun kuulimme, että Pohjola tekee yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa, vakuutuimme että täällä on huomioitu viimeisen päälle senioreiden asumistarpeet. Saimmekin kuulla, että asuntoihin on integroitavissa elämää helpottavia ratkaisuja ja automatiikkaa, asunnot ovat valoisia ja tontti on luonnonläheinen. Varasimme oman asuntomme itäpuolelta ylimmästä, 4. kerroksesta, Hannu kertoo.

Havakset

Kaunis ympäristö on osa hyvää seniorielämää

Hannu Havas toimii vaimonsa omaishoitajana. Ritva-Liisa on sairastanut useamman syövän ja sydänsairauden sekä joutuu kulkemaan rollaattorin avulla. Kivut ovat välillä kovat ja sairaalakäyntejä tulee taajaan.
Elämää helpottaa, kun omassa asunnossa on huomioitu liikkumisen helppous, ja kaupungin palvelut ovat käsien ulottuvilla. Muun muassa apteekki ja terveyskeskus sijaitsevat välittömässä läheisyydessä.

Hannu kehuu vuolaasti Eloisa-kotiaan.

- Olemme erittäin tyytyväisiä asukkaita. Esteettömyys on huomioitu jo pohjaratkaisussa ja rakennusvaiheessa saimme päättää, millaisia apuvälineitä asuntoomme laitetaan. Saimme kylpyhuoneeseen tarvitut kaiteet, seinään kiinnitetyn suihkuistuimen ja kääntyvät tukikahvat, ja koko makuuhuone on suunniteltu niin, että se helpottaa omaishoitajan työtä.

Ritva-Liisa mainitsee Eloisa-kotinsa parhaimmiksi puoliksi rauhallisuuden ja yhteisöllisyyden. Jo edellisessä kodissaan Havakset viettivät vilkasta sosiaalista elämää – ja Eloisa-talo on mahdollistanut sosiaalisuuden jatkumisen.

- Talon ihmiset tapaavat toisiaan viihtyisällä pihalla ja kerhohuonetta käytetään paljon. Toiminta muotoutui aktiiviseksi jo rakennusvaiheessa, kun kolme henkilöä valittiin ikään kuin vetovastuuseen. Kutsumme toisiamme mukaan toimintaan käyttämällä taloyhtiön ilmoitustaulua ja jakamalla postiluukuista henkilökohtaisia kutsuja.

Kysymykseen, millaisista tekijöistä hyvä seniorielämä Ritva-Liisan mielestä muodostuu, hän vastaa:

- Turvallisuudesta, toisten ihmisten tapaamisesta ja hyvin suunnitellusta pihasta kauniine istutuksineen.

Teknologia helpottaa omaishoitajan arkea

Hannun omaishoitajan työhön lisäapua on tarjonnut vanhushoidon erikoisammattitutkintoaan suorittava Elina Gaynor, joka tekee opinnäytetyötään kaatumisen ennaltaehkäisystä. Osana opintoja on ollut omaishoidon tukeminen, ja sitä kautta Gaynor tutustui Havaksiin.

- Eloisa-koti on tuonut Havaksille elämää helpottavan tavan asua. Muutostyöt vanhassa kodissa olisivat voineet tulla hyvin kalliiksi ja toisaalta monissa vanhemmissa kerrostaloissa ei ole hissiä – ja jos on, se saattaa olla liian pieni. Asuintiloissakaan ei ole välttämättä mietitty apuvälineiden käyttäjää. Pahimmassa tapauksessa ilman apuja ei edes pääse pois asunnosta.

Myös monet teknologiset ratkaisut auttavat senioreiden kotona asumista. Yksi älykkään teknologian ratkaisuista on Havasten käyttämä suomalainen Menumat-ateriapalvelu. Ateriapalvelusta on tilattavissa kymmeniä eri ateriakokonaisuuksia ja ruokien valmistamista varten asiakkaalle vuokrataan pakastin-tietokone-kiertoilmauuni-yhdistelmä, jossa laitteet opastavat asiakasta puheella. Esimerkiksi ruuan valmistuksessa laite kertoo, mikä ruoka on valittuna ja milloin se on valmis. Laite voi myös ilmoittaa, milloin on aika ottaa lääkkeet.

Gaynor näkee tämänkaltaiset ratkaisut merkittävänä apuna omaishoitajan arjessa.

- Teknologian tuo apua ja turvaa iäkkäälle, ja voi helpottaa omaishoitajan työtä. On esimerkiksi turvakameroita, jotka hälyttävät yöaikana havaitusta liikkeestä, jolloin iäkkään liikkumista voidaan seurata ja turvata etäältä. Havastenkin käyttämä Menumat takaa monipuolisen ravinnon ja turvallisen ruoanvalmistuksen siinä vaiheessa, kun ei itse jaksa tehdä koko ateriaa. Lievästi muistisairas pystyy asumaan jopa yksin näissä olosuhteissa, mutta vaikeammassa muistisairaudessa iäkäs tarvitsee kyllä apua omaiselta tai hoitajalta.

Toimiset tarttuivat tilaisuuteen

:: KANGASALAN KOTIRINTEEN TULEVAT ASUKKAAT

Kangasalan Tallimäelle, aivan palveluiden tuntumaan rakennetaan Eloisa-konseptin mukainen As Oy Kangasalan Kotirinne. Joustavalle vuokratontille rakentuu yhteensä 49 asuntoa kahteen taloon. Oman paikkansa ovat jo varanneet Riitta ja Rainer Toiminen. Jututimme pariskuntaa Pohjola Rakennuksen Seniori-illassa Kangasalla.

Riitta ja Rainer Toiminen asuvat noin 10 kilometrin päässä Kangasalan keskustasta, lähellä Tampereen rajaa. Samassa omakotitalossa he ovat asuneet vuodesta 1983 lähtien.

- Olemme odottaneet, että tähän päähän Kangasalaa tulisi sopivia asumisen vaihtoehtoja. Emme halunneet Tampereelle tai Kangasalan keskustaan, sillä täällä on riittävästi palveluita ja tytär asuu alle kilometrin päässä. Lisäksi kesämökkimme on Orivedellä ja vietämme siellä lähes puolet vuodesta, Riitta valottaa.

Omakotitalo ja 1040 neliön tontti vaatii paljon työtä. Iän myötä omakotitalon hoito ja pihatöiden rasittavuus tulee kaikella todennäköisyydellä vain korostumaan, joten Toimiset päättivät olla ajoissa liikkeellä.

- Halusimme muuttaa nimenomaan uuteen. Saimme tietää Kotirinteestä, kun kunta ilmoitti kaavoittamisesta Kangasalan Sanomissa. Otimme yhteyttä OP-Kiinteistökeskukseen ja kun konttorissa järjestettiin kohteen esittelytilaisuus, olimme luonnollisesti mukana, Rainer kertaa.

Toimiset

Naapurusto elää sukupolvenvaihdosta

Eloisassa pariskuntaa viehätti etenkin se, että Eloisa-kodeissa on huomioitu monipuolisesti ikääntyvien tarpeet – kuitenkin ilman, että taloista olisi tehty vanhainkoteja.

- Ympäristössä on piha, joka on suunniteltu viihtyisäksi sekä lapsille että senioreille , sijainti on hyvä ja bussilla on Tampereellekin lyhyt matka. Vieressä ovat kauppa, terveysasema, kirjasto ja pankki. Mitä muuta me tarvitsisimme, Riitta summaa.

Kerrostaloasuminen ei sinänsä tule olemaan Toimisille mitään uutta. Näyttää siltä, ettei välttämättä uuden naapuruston väkikään.

- Näyttää siltä, että moni nykyinen naapurimme on myös aikeissa muuttaa Kotirinteelle, Riitta sanoo katsellen ympärillään näkyviä tuttuja kasvoja.

- Naapurustossamme on menossa sukupolvenvaihdos: Muutamien perheiden lapset ovat muuttaneet asumaan takaisin lapsuudenkoteihinsa ja vanhemmat ovat muuttaneet lähemmäs keskustaa palveluiden viereen. Meidän talomme tulee tosin menemään myyntiin, sillä lapsillamme ei ole sille tarvetta, Rainer kertoo.

Varhainen varaaja saa sormensa peliin pohjaratkaisuissakin

Riitta ja Rainer varasivat kahden asunnon verran tilaa Kotirinteen neljännestä kerroksesta. Varauksen he tekivät heti maaliskuussa 2013, kun kohde tuli myyntiin. Alkuvaiheen varaajat pystyvät vaikuttamaan tilaratkaisuihin, joten myös Toimiset saivat sovittua 67 neliön ja 46,5 neliön asuntojen yhdistämisestä yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi.

Kotirinteen tulisi valmistua aikataulun mukaisesti kesällä 2015, joten muutto ei ole vielä hyvään toviin ajankohtainen, tosin:

- Siitä lähtien, kun saimme käsiimme pohjapiirrokset, olemme suunnitelleet uuden asunnon ratkaisuja. Vielä emme tiedä riittävästi kalusteista ja materiaaleista. Ne kiinnostavat erityisesti minua, joka olen meistä se innokkaampi kodin sisustaja, Riitta toteaa.

Kalusteista ei ehkä tiedetä, mutta yksi asia on varma: Kotirinteeltä Rainer pääsee lempiharrastustensa, kalastuksen ja metsästyksen, ja Riitta hiihdon ja voimistelun pariin yhdessä hujauksessa. Tampereelle, Kangasalle niin kuin kalavesillekin kun on mutkattomasti lähes samanpituinen matka.

Korpilahden ”hölösuu” sai tuulta
Eloisa-purjeisiin

Kun senioritalo ajautui vastatuuleen, lähti Erkki yhden miehen missiolle
Jyväskylän Korpilahdelle nousee parhaillaan uusi Eloisa-kohde, As Oy Jyväskylän Koivupuisto. Mutta ei nousisi välttämättä ilman yhtä aktiivista kuntalaista, Erkki Wuorsaloa.

Wuorsalo pyörittää kukka- ja hautauspalveluyritys Päivänsineä Korpilahden keskustassa. Kun Erkki kuuli mahdollisesta paikkakunnalle tulevasta senioritalosta – ja huomasi projektin jääneen vastatuuleen kuntapäättäjien otettua askeleen taaksepäin – hän päätti ottaa asiakseen, että senioritalo saadaan.
- Korpilahti tarvitsee palvelutarjontaa, jotta paikkakunta säilyy elinvoimaisena. Senioreille ei ole tarpeeksi asuntotarjontaa, ja sitä tarvitaan etenkin keskustaan. Aloin hölösuuna puhua kaikille mummoille ja papoille Eloisasta ja kysellä kiinnostusta, Erkki kertoo.

Yhden miehen ”tiedonvälitys-
ja kontaktitoimisto”

Erkki muutti vaimonsa kanssa Korpilahdelle Helsingistä 2,5 vuotta sitten. Vaimo on alkuperäinen korpilahtelainen ja Korpilahdella pariskunta myös tapasi ja vietti häänsä. Muutto Helsingin hulinasta pienelle paikkakunnalle tuntui mukavalta, joskin huoli kunnan elinvoimaisuudesta heräsi nopeasti.
- Jyväskylään verrattuna Korpilahti on jäljessä. Kehitysprojektit ovat kaikki jäissä ja välillä tuntuu, että meille asukkaille on käännetty selkä. Eloisa-uutinen oli jotain, josta Korpilahti voisi saada taas elinvoimaa, Erkki taustoittaa.

Wuorsalon aktiivinen puhuminen alkoi nopeasti tuottaa tulosta. Erkki huomasi, ettei monella ollut aiheesta riittävästi tietoa ja niinpä hän otti selvää kaikesta mahdollisesta. Kun jonkun kiinnostus aidosti heräsi, antoi Wuorsalo kysyjän yhteystiedot eteenpäin Pohjola Rakennuksen Eloisa-vastaaville.

Hölösuu

Seniorielämää Päijänteen rannalla

As Oy Jyväskylän Koivupuisto rakentuu tontille, jolla oli aiemmin Suojeluskunnan talo. Talon muistomerkki tulee jäämään tontille, ainoastaan paikkaa tullaan siirtämään.
- Aina joku protestoi, ettei siihen saa koskea – mutta miksei koskettaisi, jos muistomerkki pääsee entistä paremmalle paikalle. Nythän se on arvoisellaan paikalla ja näkyykin ihmisille!

Koivupuisto on 4-kerroksinen senioritalo, jossa turvallisuus, vaivattomuus ja yhteisöllisyys on huomioitu tilaratkaisuissa. Koivupuistosta on näkymät kauniiseen satamaan ja palvelut ovat aivan vieressä.

Entä Wuorsalojen omat senioripäivien suunnitelmat? Mahtaako Eloisa-aktiivisuudessa olla myös niin sanotusti ”oma lehmä ojassa”?
- Ei ole lainkaan poissuljettua, että muuttaisimme vaimon kanssa siihen itsekin myöhemmin. Siitä on puhuttu. Koin jonkin aikaa sitten aivoinfarktin, josta en ole täysin toipunut. Tässä kohtaa muuttaminen olisi liian raskasta – mutta sitten kun muutetaan, muutetaan loppuelämäksi. Siksi Eloisa-talo olisi meillekin hyvä vaihtoehto.

Ensimmäistä
kertaa kerrostalossa

:: SASTAMALAN TÄHTITORNIN ASUKKAAT
- Olin 4,5 vuotta omaishoitajana Parkinsonin tautia sairastavalle miehelleni. Hoitovapaalta töihin palattuani mieheni meni tehostettuun palveluasuntoon, mutta halusimme löytää ratkaisun, jossa asuminen saman katon alla olisi vielä mahdollista, opettajana työskentelevä Merja Hartus kertoo. Hartukset päättivät hankkia kerrostaloasunnon ja lisäksi lähistöltä kesämökin, jossa pääsisi asustelemaan järven rannalla ja hoitamaan puutarhaa.
- Löysin Etuovi.comista mieleisen mökin Kangasalta. Katsoin myös uudiskerrostalokohteita ja vastaan tuli Kangasalle rakennettava Eloisa-koti. Varasin henkilökohtaisen esittelyajan, vakuutuin Eloisasta ja tein jo samalla käynnillä varauksen.

Asiat saivat kuitenkin uuden käänteen.

- Esittelijä antoi mukaan Eloisa-lehden, jossa oli esitelty muitakin Eloisa-kohteita. Huomasin, että näitähän on enemmänkin. Kun yllättäen Kangasalan kesämökkihanke menikin puihin, aloin katsoa missä muualla olikaan Eloisa-taloja. Sastamalassa oli tuolloin ennakkomarkkinoinnissa Sastamalan Tähtitorni. Kun pian löysin myös sopivan kesämökin paikkakunnalta, loksahtivat palaset paikoilleen. Mikä osuvinta, Sastamalan Tähtitorni sijaitsee aivan vanhainkodin vieressä, joten Merjan miehelle on apu aivan naapurissa.

- Mieheni kunto vaihtelee ja liikuntarajoite vaikuttaa arkeen. Se, että vieressä on vanhainkoti ja samassa talossa omanikäistä väkeä, on tärkeä turvallisuudentunteen ja vertaistuen kannalta.

Mäntyset

Omaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä

Sastamalan Tähtitorni sijaitsee aivan Sastamalan keskuskadun päässä. Taloyhtiössä on yhteensä 44 huoneistoa, joissa asuminen on vaivatonta ja turvallista. Hartukset valitsivat uudeksi kodikseen hieman alle 70 neliön asunnon 5. kerroksesta.

-Unelma olisi ollut ylimmän kerroksen asunto, mutta on viidennestäkin kerroksesta jo näköaloja, Merja kertoo. Asunnossa on oma parveke, sauna ja pyörätuolin mentävät käytävät. Myös taloyhtiön yhteiset tilat ovat asukkaiden vapaassa käytössä.

-Eloisa-konsepti sopii meille, sillä kyseessä on kaipaamamme rauhallinen taloyhtiö, jossa on kuitenkin mahdollisuus ikätovereiden kanssa seurusteluun. Aktiivisena ja liikunnallisena ihmisenä Merja arvostaa myös taloyhtiön ympäristöä.

-Sastamala on kaunis järvien paikkakunta. Kun taloltamme menee tien yli, pääsee kiertämään koko kaupungin keskustan rantoja pitkin. Opettelin viisikymppisenä luisteluhiihdon, joten pääsen harrastamaan sitäkin järven jäälle tai viereiseen urheilupuistoon.

Oman elämänsä oloneuvokset

:: ASIAKASTARINA VALKEANKOSKEN APIANPÄÄSKYSTÄ
Ikä tuli vastaan. Omakotitalossa ei yksinkertaisesti enää jaksanut esimerkiksi hoitaa puutarhaa, Maija-Liisa Kuuluvainen kertoo.

- Piha pitäisi olla aina kunnossa, Eila Vaittinen nyökyttelee vieressä. Valkeakoskelaiset Vaittisen ja Kuuluvaisen pariskunnat tekivät päätöksen jättää omakotitaloelämä metsän siimeksessä taakse. Muuttoauto kärräsi tavarat palveluiden keskelle Valkeakosken keskustaan ja uusi lehti elämänpolulla kääntyi. Molemmat asuivat sitä ennen kaupungin reuna-alueilla, Vaittiset Juhannusvuoressa ja Kuuluvaiset Sointulassa.

- Bussit kulkivat harvoin. Sieltä olisi ollut vaikea kulkea, jos autoilu olisi pitänyt lopettaa. Samalla siinä oli jonkinlaista ennakointia: nyt kannatti muuttaa, kun vielä itse jaksoi. Ikääntyessä myös hoivapalvelut pitää olla helpommin saatavilla eikä niitä varten pitäisi ajella pitkiä matkoja, Maija-Liisa Kuuluvainen pohtii.

Rakennustoimisto Pohjolan vuoden 2010 lopussa valmistunut As Oy Valkeakosken Apianpääsky vastasi tähän haasteeseen. Nyt paitsi terveyspalvelut myös kaupat ja linja-autoasema ovat aivan käden ulottuvilla.

- Jätimme vanhan kodin keväällä, kun puutarhakasvit olivat kukkeimmillaan, mutta silti jaksoimme lähteä hyvillä mielin, Eila Vaittinen muistelee. Samaan hengenvetoon viriää värikäs keskustelu siitä miten asuminen ja asunnon hankkiminen on käynyt helpommaksi. Erkki Vaittinen äityy muistelemaan miten 60-luvulla vuokralaisen piti maksaa vuoden vuokra etukäteen. Onpa 70-luvulla jonotettu haluttua taloa makuupussienkin kanssa.

Mäntyset

Palvelut vieressä

Siitä kaikesta on pitkä matka yksityiskohtaisesti räätälöityyn Pohjolan Eloisa-kotiin, jossa esimerkiksi pihan kuntoilulaitteet, leveät ja kynnyksettömät kulkuväylät, ovien kyynärkytkimet, portaikkojen valaistuksen liiketunnistimet ja turvaliedet ovat varta vasten suunniteltu varttuneemmalle väelle. Lisäksi käyttöön otettavia ratkaisuja ovat mm. vahvikkeet tukikahvoja varten ja kylpyhuoneen tilavaraus avustajalle.

- Sauna on täysi kymppi, Erkki Vaittinen toteaa ykskantaan.

Palaverit kerhohuoneella

Täällä on nyt niin rauhallista ja ihanaa, koska kohde profiloituu varttuneemmalle väelle. Asunnoissa on osakepohjainen omistus ja asukkaita askarruttaakin miten tilanteessa toimitaan kun kiinteistöt siirtyvät perikuntien haltuun. Lapsiperheet eivät kuitenkaan hakeudu asumaan Eloisa-kotiin, koska sieltä puuttuu lapsiperheille tärkeät keinut ja hiekkalaatikot eikä esimerkiksi säilytystiloja ole suunniteltu lapsiperheille, Pohjola Rakennuksen hankekehityspäällikkö Henna Korpiluoto kertoo.

Eloisa-kodin yhteisellä kerhohuoneella kokoonnutaan joka keskiviikko iltaviideltä palaveriin, joka pitää sisällään muun muassa kutomista ja muuta harrastustoimintaa, kahvittelua, keskustelua ja ”yleistä höpöttämistä”. Mukana on myös osakeyhtiön hallituksen jäsen, jonka kautta onkin jo laitettu eteenpäin asioita ikkunanpesusta ilmastointiin. Keittiöllä, sohvalla, televisiolla ja pöydällä varustetun kerhohuoneen voi varata myös vaikkapa henkilökohtaisia juhlia varten.

- Puhdetyöhuone saisi olla erikseen, sillä seniorit askartelevat paljon kaikenlaista, porukka esittää kehitysehdotuksena.

Tietokoneella oma makuuhuone

Ainakin Vaittisten ja Kuuluvaisten kohdalla pula-aikana vietetty lapsuus näkyy siinä, että kaikki mahdollinen on tullut säästettyä. Siksi noin 80 neliön ja kolmen huoneen asunto on juuri sopivan kokoinen yhdelle pariskunnalle.

- Lapsenlapsille pitää olla yöpaikkoja ja ainakin meillä on tietokonetta varten yksi makuuhuone,
Pekka Kuuluvainen naurahtaa.

Elämää Piikinkulmassa

:: ASIAKASTARINA RIIHIMÄEN PIIKINKULMASTA
Leena ja Timo Mäntynen löysivät uuden kotinsa Eloisa-seniorikohteesta Riihimäen Piikinkulmasta. Muuton aika koitti lokamarraskuun vaihteessa. Pariskunta kertoo olevansa ratkaisuun todella tyytyväinen. He asuivat edellisessä asunnossaan vuokralla ja olivat tehneet jopa suunnitelmia sen ostosta, mutta se ei ollut sittenkään heidän paikkansa. Sydän kaipasi johonkin rauhallisempaan soppeen, ja sehän löytyi Eloisa-kodista.

- Asuimme noin puolen kilometrin päässä tästä Piikinkulmasta. Seurasimme talon valmistumista alun paalutuksesta asti, kun kuljimme lähes päivittäisillä kauppareissuilla, Timo kertaa tapahtumia.

Tammikuussa 2012 Timon silmiin osui sitten myynti-ilmoitus syksyllä valmistuvasta senioritalosta. Tarkemman tutustumisen ja pienen harkinnan jälkeen tehtiin kaupat uudesta kodista. Sen jälkeen olikin entistä mielenkiintoisempaa seurata talon valmistumista seuraavat yhdeksän kuukautta. Ja kuten tavataan sanoa, loppu on historiaa.

Mäntyset muuttivat alun perin Riihimäelle Lopelta kesällä 2011. He ovat viettäneet suurimman osan elämästään kerrostalossa. Eloisa-konseptiin tutustuminen auttoi kuitenkin ymmärtämään, että omasta taloyhtiöstä ja pihapiiristä puuttuu omanikäinen senioriväki, ainakin tässä laajuudessa. Yhtenä seikkana vaakakupissa painoi myös Leenan vaikea nivelrikko, joten pari vuotta eläkkeellä ollut pariskunta ajatteli muuttopäätöksessä myös tulevaisuutta.

- Parasta tässä kodissa on se, että tämä on kaikin puolin hyvä, Timo naurahtaa.

Mäntyset

Ensimmäinen oma sauna

Vaan löytyy tuon sinänsä hauskan ja osuvan kommentin takaa yksittäisiä kehunkohteitakin. Mäntyset ovat päässeet löylyttelemään ensimmäiseen omaan saunaan, jonka käyttö ei ole aikaan sidottu kuten taloyhtiön saunojen. Lopella piti asua kolmannessa kerroksessa ilman hissiä. Nyt toisessa kerroksessa asuva pariskunta ei ole vieläkään hissistä riippuvainen, ja pystyy hyvin kantamaan tavarat rappusissa, mutta tulevaisuutta ajatellen hissi on hyvä olla olemassa.

- Ovet ovat isoja, ja niistä pääsee helposti liikkumaan. Esimerkiksi vessan ovi on puolet isompi kuin edellisessä asunnossamme.

Eloisaa väkeä Valkeakoskella

:: ASIAKASTARINA VALKEANKOSKEN APIANKYYHKYSTÄ
Ritva ja Lauri Lajunen muuttivat uuteen Eloisakotiin Valkeakosken Apiankyyhkyyn lokakuun puolivälissä 2012. Vanha asunto myytiin samassa rytäkässä, joten pikkumuuttoa tuli tehtyä kaiken aikaa. Se onnistuikin melko jouhevasti, sillä matkaa edelliseen asuntoon oli vain kaksi ja puoli kilometriä. Sen sijaan 42 vuoden omakotitaloasumisen jälkeen muutto kerrostaloon vaati totuttautumista. Tai niin sitä ainakin luulisi.

- Tuntuu oikein kivalle. Meillä on mukava uusi koti, jossa ei ehdi kyllä pitkästyä. Nyt kun asumme lähellä keskustaa, tulee liikuttua ja vietettyä aikaa siellä ihan eri tavalla kuin aiemmin. Olemme asuneet kerrostalossa ennenkin, mutta senioritalo tuntuu kovin erilaiselta. Asukkaat ovat mukavia, ja olemme jo tutustuneet yhteisissä pikkujouluissa. Talo on hiljainen ja täällä on kovin rauhallista. Suosittelen ehdottomasti tätä asumismallia, Ritva innostuu.

Ja 40 huoneiston talosta on löytynyt jo tuttujakin: Ritvan entinen työkaveri ja eräs vapaa-ajan harrastuksista tuttu rouva asuvat toisessa rapussa. - Naapureiden kanssa jäädään aina juttelemaan muutenkin. Ja paikkanahan tämä on mainio, Ritva tietää.

- Sijainniltaan ”Koskin” parhaita paikkoja ehdottomasti. Järvimaisema, kirkko, urheiluhalli ja uimahalli ovat vieressä. Kuntourheilijalle on valtavan hyvät lenkkimaastot, jotka pidetään myös talvella kunnossa meille, jotka tykkäämme kulkea luonnossa. Keskustaa on ehostettu ja uusi tavaratalo on niin lähellä, että sinne voi kulkea ilman autoa. Makuuhuoneen ikkunasta on näkymät urheilukentälle, jossa pelataan esimerkiksi divaritason jalkapalloa. Nyt ei tarvitse sateella mennä ulos, jos haluaa pelin nähdä, Lauri nauraa.

Apiankyyhky

Perustukset kaivettiin pikkujouluissa

Lajuset päättivät pakata kimpsunsa ja kampsunsa, kun omakotitalon ulkotyöt kuten kasvimaiden ja kukkapenkkien hoitaminen kävi liian työlääksi. Nyt posti kulkee luukusta sisälle ja ikäihmisille on suunniteltu muutenkin kaikkea mukavaa, mm. turvaliesi, käsijohteet portaissa ja saunassa, kyynärkytkimet pääulko-ovella ja pistorasioita korkeudella jonne ei tarvitse kumartua.

- Tykkään siitä, että kylpyhuoneessa on lattialämmitys aamukuudesta iltakymmeneen pari tuntia kerrallaan. Ja kiukaan ympärillä puiset kaiteet, niin ei pääse kaatumaan. Olihan siinä vähän opettelemista, kun omakotitalossa oli huonetermostaatti ja nyt kiukaassa on aikakytkin ja ajastinmahdollisuus, Lauri kertoo.

Vaikka Lauri jäi eläkkeelle kemistin toimestaan jo kohta 15 vuotta sitten, niitä palveluja on pyydetty häneltä vieläkin. Tarinan suhteellisen keskeisenä sivujuonteena onkin, että hänen tuttavansa kutsui Laurin tutustumaan Rakennustoimisto Pohjolan toiseen seniorikohteeseen Apianpääskyyn nimenomaan firman pikkujouluissa.

- Kävin hänen kotonaan ja jo silloin minua pisti silmään miten tavattoman siististi kaikki oli tehty. Sitten olimmekin alusta asti OP-Kiinteistökeskuksen tilaisuuksissa mukana, kesästä 2011 lähtien. Puolet asunnoistahan piti olla varattuna ennen kuin rakentaminen saattoi alkaa, Lauri muistelee. Ja tähän tultiin: nyt on noin puolet vähemmän imuroitavaa kuin edellisessä asunnossa. Lajuset valitsivat asuntonsa omien käyttöajatusten mukaan. Yhdestä makuuhuoneesta tehtiin työhuone, jossa pariskunta säilyttää tykötarpeitaan. Komero- ja keittiökaappitilaa sen sijaan oli riittävästi, huolimatta muutosta pienempään. Myöskään Laurin ei tarvitse kahdesti miettiä Eloisa-konseptin suosittelemista.

- Jos samanhenkisiä ihmisiä löytyy, niin ei muuta kuin tekemään varauksia. Ikääntyville ihmisille tehdyt ratkaisut todella toimivat.

Apiankyyhkyn paratiisipaikka

:: ASIAKASTARINA APIANKYYHKYSTÄ
- Naapureiden kanssa aina sanomme, että asumme aivan kuin paratiisissa, innostuu Apiankyyhkyn asukas ja taloyhtiön puheenjohtaja Riitta Ronkainen kertoessaan Eloisa-asumisesta taloyhtiössään. Riitta muutti 63 neliön kaksioonsa vuosi aiemmin lokakuussa yhdessä puolisonsa Veli-Matti Kankaanpään kanssa. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen kerrostaloasunto hissittömän talon 3. kerroksessa teki arjen vaivalloiseksi. Riitta ja Veli-Matti alkoivat miettiä jo tulevia vuosia. - Ei sitä tässä iässä viitsi enää kahta muuttoa tehdä. Tästä muutetaan korkeintaan vanhustentaloon – jos sinnekään. Täällä on huomioitu ikääntyvien tarpeet, joten asunto tulee palvelemaan pitkään vaikka kunto heikkenisi, Veli-Matti perustelee.

Apiankyyhky

Fiksuja neliöitä

Ei asunto aivan sumeasti pariskuntaa vienyt. Vaihtoehtoja katsottiin tarkalla silmällä ja muutto oli huolellisen harkinnan tulos.

- Kävin tässä lenkkeilemässä ja katsomassa homman edistymistä. Makustelin, että kyllähän tällainen ”elämä keskellä kylää” olisi mukavaa, mutta pohdittavaakin riitti, Riitta tuumaa. Riitta ja Veli-Matti osallistuivat rakennusvaiheessa myös kohteen esittelytilaisuuteen.

- Aluksi mietin, onko tällainen aivan uusi rakennus liian kliininen. Olin ajatellut muuttavani vanhaan taloon ja yhtä rivitaloasuntoa kävimme katsomassakin. Se oli kuitenkin paljon kauempana keskustasta ja olisi vaatinut isoa remonttia. Lisäksi asunnossa oli portaita, mikä olisi ollut hankalaa pitkällä tähtäimellä. Kun muuttoa sitten tosissaan lähdettiin puuhaamaan, oli Riitan ja Veli-Matin kaksio ainoa vapaa kaksio alkuvuonna 2012 valmistuneessa Apiankyyhkyssä. Kolmiokin olisi ollut tarjolla, mutta pohjaratkaisu miellytti kaksiossa enemmän eikä edellisen asunnon 73 neliöön verrattuna tila tuntunut juurikaan pienemmältä.

- Täällä neliöt on käytetty viisaasti ja on iso parveke, johon pääsee suoraan makuuhuoneesta. Eteisessä on korkeat kaapit, jotka tuovat säilytystilaa ja keittiössä on paljon enemmän laskutasoa kuin edellisessä asunnossa. Ihastuin keittiön avaruuteen, Riitta kertoo.

Elämää järven rannalla

Muutoinkaan pariskunnalla ei ollut uuteen asuntoon muutostarpeita. Kokonaisuus tuntui mieluisalta lattioita ja tapetteja myöten.

- Moni kauhisteli, että asunto on toisen talon varjossa, mutta kun aamulla herää ja aurinko paistaa toisen talon valkoiseen seinään, tulee ihan sellainen olo kuin olisi ulkomailla. Sitä paitsi näemme tästä järvelle ja kuitenkaan aurinko ei paista aivan kuumasti sisään.

Liikkuvaisena ihmisenä Riitta nauttii erityisesti välittömästä läheisyydestä löytyvästä avantouintipaikasta, jossa hän käy uimassa kerran viikossa. Haastatteluun puuhakas nainen saapui suoraan kahvakuulatunnilta, joka pidettiin viereisellä urheilukentällä.

- En keksi mitään haukkumista asunnosta. Lähellä on kaikki tarpeellinen, naapuriasunnoista ei kuulu ääniä, on oma sauna ja kauniit riippusillat näkyvät omalle parvekkeelle asti. Lisäksi meillä on ihana kerhohuone, jossa tavataan monenlaisen ohjelman merkeissä ja ulkokeinuissa kokoonnutaan iltaisin, Riitta luettelee. Samana iltana olisi luvassa vielä asukkaiden grillijuhlat kesän viimeisten aurinkoisten päivien kunniaksi. Toki sinne mentäisiin, onhan taloyhtiössä paljon hyviä ystäviä.

- Olen suositellut paikkaa monille ystäville ja paljon tuttuja tänne on muuttanutkin. Välillä tuntuu itsestäkin liioittelulta, miten paljon paikkaa kehun. Haaveilin punaisesta talosta järven rannalla – ja nyt asun hissitalossa järven rannalla.

Ilmeisen tyytyväisiä asukkaita – täällä Apiankyyhkyn paratiisissa.

Lohjan Omenapuun kerhotilassa jumpataan ja jutellaan

:: ASIAKASTARINA LOHJAN OMENAPUUSTA
Asunto Oy Lohjan Omenapuuhun päästiin muuttamaan tammikuun lopulla 2012. Jo silloin osa asukkaista päätti, että yhteishenkeä voisi luoda ottamalla talon kerhotila aktiiviseen käyttöön, ja näin myös tapahtui! Asukkaiden keskinäinen sosiaalinen verkostoituminen on luonut hyvää mieltä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ystävyyssuhteita.

- Heti alkuun päätimme, että kerhoiltoja vietämme kerran kuukaudessa. Vakiintunut käytäntö on ollut, että kerhoiltoja on vietetty aina joka kuukauden ensimmäinen torstai, kertoo kerhotilan aktiivi ja asuntoyhtiö Lohjan Omenapuun puheenjohtaja Marita Tuominen.

Maritan mukaan kerhoilloissa tärkeintä on yhteen kokoontuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden asukkaiden kesken. Osallistuminen on ollut hyvin aktiivista. Kerhoilloissa on ollut usein myös jokin teema ja ulkopuolisia puhujia; paikallinen pankinjohtaja, apteekkari, paikallisseurakunnan pastori - jopa alueen historiasta on pidetty oma teemailtansa. Illat kokoavat asukkaat luontevasti yhteen ja antavat mahdollisuuden tutustua naapureihin.

Lohjan Omenapuu

Jumppaamalla vetristyy

Kerran viikossa kerhotilaan kokoontuu Maritan johdolla joukko jumppaajia.

- Ensimmäisessä kerhoillassa pohdimme käyttöä kerhotilalle. Liikunnallinen aktiviteetti tuli puheeksi, ja minä lupauduin vetämään tuolijumppaa, Marita muistelee.

Liikunnalla on ollut aina tärkeä rooli Maritan elämässä; hän käy kuntosalilla ja golf-kauden alkaessa hän viettää aikaa golf-kentillä. Vaikka varsinaista liikunnanohjaajan taustaa ei löydykään, on Maritalla jumppakokemusta ja -ohjeita viikottaisen jumppahetken vetämiseen.

- Ikäihmisen on tärkeää liikkua, vahvistaa lihaksiaan ja harjoittaa tasapainoa, muistuttaa Marita.

- Heti joulun jälkeen kokoonnuimme jumppatunnille kinkun sulatukseen ja vaikka meitä hieman laiskotuttikin, saimme silti pienen rupattelun jälkeen itsemme liikkeelle ja jumppaamaan. Ulkona oli silloin pääkallokeli. Kävely ei jäisellä tiellä ole järkevää, joten on hyvä, että tulee liikuttua muilla tavoin.

Viikottainen tuolijumppa sisältää venyttelyn lisäksi lihaskuntoliikkeitä ja tasapainoharjoittelua. Jumppa keskittyy erityisesti niska-hartiaseutuun, jalkoihin ja käsiin. Liikkeet suoritetaan istualtaan, ja joskus käytetään myös jumppakuminauhaa apuvälineenä. Sään salliessa venyttely suoritetaan kerhotiloissa. Tämän jälkeen jumppaväki lähtee ulos taloyhtiön pihamaalla sijaitseville ulkoliikuntavälineille, joilla on oivallista suorittaa esimerkiksi tasapainoa harjoittavia liikkeitä. Palaute on ollut erittäin positiivista, ja yhdessä liikkumisesta on pidetty.

Pikkujouluista syntymäpäiväjuhliin

Kerhotilan käyttö ei ole rajoitettu ainoastaan kerhoiltoihin tai jumppahetkiin. Omenapuun jumppatytöt - kuten he itseään kutsuvat - kokoontuivat hiljattain kerho-tilaan ompelemaan verhoja sekä pöytäliinoja kerhotilan pöytiä varten. Pikkujouluja puolestaan vietettiin viime joulukuussa koko porukalla. Kerhotilaa voi varata myös omaan käyttöön esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia varten. Tilassa on idealaatikko, johon oman käyttöehdotuksensa voi jättää. Luonnollisesti kaikkia ideoita ei pystytä toteuttamaan, mutta muutamia idealaatikon ehdotuksia on jo päästy kokeilemaan.

- Omenapuun asukkaista on muodostunut hieno yhteisö. Asukkaat käyvät yhdessä kaupassa ja kävelyllä, ja syksyllä istutimme yhdessä pihaan kukkasipuleita. Voisi sanoa, että ystävyyssuhteita on syntynyt ja sosiaalinen kanssakäyminen asukkaiden kesken on vireää, pohtii Marita.

Tuntuu siltä, että Lohjan Omenapuussa on hyvä asua.

Oman elämäsi
koti.